Elävä perintö

Kuva: Paadar Images/Jan-Erik Paadar

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Meille tärkeää ja läheistä kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi juhlat, käsityötaidot, tanssi ja musiikki sekä ruokaan tai luontoon liittyvät elävät perinteet. Elävä kulttuuriperintö koskettaa meitä kaikkia arjessa ja juhlassa, työssä ja harrastuksissa.

Aineeton kulttuuriperintö näkyy laajasti jokapäiväisessä elämässä. Vietämme vappua ja muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa. Elävä perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Mitä elävää kulttuuriperintöä on Suomessa? Museovirasto on jo kolmen vuoden ajan kerännyt esimerkkejä Elävän perinnön wikiluetteloon. Saalis on komea: yli 140 wikiartikkelia 200 eri toimijataholta. Mukana ovat niin saunominen, karjalanpiirakat, räsymaton kudonta kuin tervanpolttokin. Kuva on kuitenkin moninaisempi: yhtä lailla luettelosta löytyvät romanien lauluperinne, saamelainen käsityöperinne, dansen purpuri kuin afrikkalainen musiikki ja tanssi Suomessa. Nyt ei haeta vain ”perisuomalaisia” esimerkkejä vaan moninaista kuvaa tämän päivän Suomesta.  

Työ wikiluettelon parissa on jatkuvaa ja uusia esimerkkejä haetaan koko ajan. Lasten ja nuorten perinteisiin voitaneen lukea keppihevosharrastus ja vaikkapa metallimusiikki. Vaan mikä muu on tärkeää tämän päivän nuorille? Kuka kirjoittaisi mopon rassauksesta? Moni ilmoitus on syntynyt yhdistysaktiivien kynästä, mutta yhtä lailla ilmoittajaksi kelpaa vaikka koululuokka.